PessiPeura

Ilmastonmuutokseen on parempi pyrkiä sopeutumaan kuin yrittää vastustaa sitä

Olen aina ollut muutokseen sopeutumiskyvyn puolestapuhuja. Ihminen on lajina läpi historian joutunut sopeutumaan muutokseen niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla. Yksilönä pidän ajatuksesta kehittää omaa sopeutumiskykyä kehittämällä monipuolisesti omia taitoja ja erilaisten olosuhteiden sietokykyä. Olen tässä kehittyäkseni opetellut muun muassa erätaitoja, villiruokien hyödyntämistä ja kylmänsietoa. Yhteiskuntatasolla olen saman filosofian kannattaja, mieluummin parannetaan kykyä sopeutua muutokseen kuin yritetään vastustaa sitä.

Tällä hetkellä suurin yhteiskunnallinen muutosvastarinta on ilmastonmuutosta vastaan. Ihminen vaikuttaa toiminnallaan ilmastoon, joka tietysti muuttuu myös ihmisestä riippumatta. Keskustelussa vahvoilla on näkökulma, jonka mukaan ihmisen ilmastoon vaikuttaminen on jotenkin absoluuttisen väärin. Itse en näe asiaa näin. Mielestäni on luonnollista, että kahdeksan miljardin ihmisen sivilisaation elämä vaikuttaa ekosysteemeihin ja ilmastoon.

Ilmastonmuutoksen vastustamisen sijaan toivoisin yhteiskunnan keskittyvän muutokseen sopeutumiseen. Kykymme ennustaa ilmaston muuttumista on vielä heikko, koska muuttujia on niin paljon. On myös mahdollista että seuraavan sadan vuoden aikana ihmisen hiilidioksidipäästöistä huolimatta kylmeneekin. Kuinka siihen varauduttaisiin? Tällä hetkellä on todennäköisempää, että lämpeneminen jatkuu. Viimeisen 150 vuoden lämpeneminen on hyödyttänyt luontoa ja ihmiskuntaa valtavasti. Ruoan tuotantomäärien nykytason saavuttaminen olisi ollut huomattavasti hankalampaa 150 vuoden takaisissa viileissä olosuhteissa. Viime aikoina maapallo on myös vihertynyt kasvaneen hiilidioksidimäärän ja lämpenemisen ansiosta 1980-luvun alkuun verrattuna Nasan satelliittimittausten mukaan peräti 7 prosenttia.

Entäs sitten ilmastonmuutoksen suurimpana uhkana pidetty merenpinnan nousu? IPCC:n raportissa vuosisadan loppuun mennessä ennustetaan 10-90 sentin merenpinnan nousua (vertailun vuoksi toteutunut nousu 1971-2010 oli 8 senttiä eli saman tahdin jatkuessa 18 senttiä 2019-2100 aikavälillä). Vaikka osuttaisiin haarukan yläpäähän, niin tahti on niin hidas, että ihmiskunnalla on hyvät mahdollisuudet sopeutua muutokseen. Siitä tulee kustannuksia ja haasteita, mutta muutoksen ehkäisemisyrityksen aiheuttamat kustannukset ovat monta kertaa suuremmat.

Näen ilmastonmuutoksen vastustamisen ongelmallisena myös ympäristönsuojelun näkökulmasta. Se vie resursseja ja huomiota saastuttamisen vähentämiseltä ja muilta suojelutoimilta. Se tosiasia, että hiilidioksidi ei ole saaste vaan elämälle elintärkeä aine ilmakehässä jää vähälle huomiolle. Kivihiilivoimaloiden sulkemisen sijaan toivoisin fokuksen olevan niiden modernisoinnissa niin, että haitalliset yhdisteet suodatetaan pois ja taivaalle päätyy lähinnä hiilidioksidia ja vesihöyryä.

Mielestäni energiapolitiikassa meidän tulisi edelleen käyttää parhaita tällä hetkellä käytössä olevia tuotantomuotoja eli ydinvoimaa, vesivoimaa ja fossiilisia polttoaineita. Valtavia investointeja epäluotettaviin, kalliisiin ja heikkotehoisiin tuulivoimaan ja aurinkovoimaan en näe ratkaisuna maailman energiantuotantoon. Energiateknologiassa tulee toki panostaa kehitystyöhön ja käyttää kulloinkin parhaita saatavilla olevia ratkaisuja. Erityisesti maailman köyhimmät maat tulevat tarvitsemaan halpaa luotettavaa energiaa, jotta niiden elintaso nousee ja syntyvyys lähtee laskuun ja maailman väestökehitys sen myötä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jos ei leikata päästöjen kasvutrendiä vaan pelkästään keskitytään sopeutumiseen, on meillä vuosisadan lopulla jokseenkin elinkelvoton planeetta. Siksi molempia tarvitaan.

https://andthentheresphysics.files.wordpress.com/2...

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

"Elinkelvoton planeetta".

No sittenhän peli on jo menetetty kauan sitten. Pahimmat saastuttajat saavat oikein luvan kanssa tehdä aivan mitä haluavat. Ilmastotalkoot koskevat näköjään vain suomalaisia eli suomalaiset ruoskivat itse itseään, vaikka Suomen päästöt ovat promillen verran globaaleista päästöistä..

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kun olen uimahallissa, en pissaa uima-altaaseen, ja luotan siihen että muut toimivat samoin.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi Vastaus kommenttiin #5

En minäkään pissaa, mutta kun ilmastonmuutoksen osallistujien jakautumalla laskien kaikki muut pissaavat.

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard Vastaus kommenttiin #5

Ei kannattaisi olettaa muista mitään, on niitäkin jotka runkkaavat lasten-altaissa. On ihmisiä jotka heittävät tylysti roskapussit auton ikkunoista luontoon, Suomessakin. Ympäristön kunnioittamista pitäisi lapsille kotona ja mamuille
kielikursseilla opettaa.

Ero ympäristönhoidossa on silmiinpistävä siirtyessä maasta toiseen Euroopassa. Esim. Portugalin puolella ympäristö oli puhdas ja hoidettu, siirtyessä Espanjan puolelle, tuli vastaan jätteiden löyhkä ja roskapussit kadulla kissojen ja koirien revittävänä, siis tänä vuonna Eurooppaa asuntoautolla kiertäessä.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Missä kohtaa oletetaan ihmisen teknisen kekseliäisyyden jäävän niin pahasti jälkeen ilmastonmuutoksen ja resurssien mahdollisen ylisuuren kulutuksen haasteista, ettei väylää eteenpäin jotenkin löydy? Ihmiskuntahan voi joskus oppia käyttämään hyväksi vaikka Kuun ja toisten planeettojen raaka-ainevarantoja!

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

Jäi siinä kohtaa jälkeen kun fuusiota ei saatu toimimaan. Ensimmäinen patentti 40-luvulta mutta vieläkään ei ole kunnollista reaktoria.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #11

Ylivoimaisesti suurin osa uusista innovaatioista epäonnistuu tai koituu vähämerkityksellisemmiksi kuin oli tavoiteltu. Mutta ne, jotka menevät eteenpäin, ovat joskus huikeita menestyksiä. Esimerkiksi vuonna 2000 keksitty sininen ledi toi mukanaan litteät näytöt ja edisti samalla mobiiliteknologiaa. Biopolttoaineiden menestys on myös jäänyt vaillinaiseksi, mutta vastaavasti öljyhiekan ja liuskeöljyn keksiminen antoi sukupolvia lisäaikaa aikaisemmin pelätyn öljyn loppumisongelman hoitelemiseen. Ydinteknologioissa on fuusioreaktoreiden ohella muita tärkeitä kokeilullisia teknologioita keihäänkärkinä kuten toriumreaktorit ja pienreaktorit, joista joku yksittäinen voi mennä läpi ja tuoda lisäapua. Myös paljon hehkutetuissa sähkö- ja robottiautoteknologioissa on varmasti paljon teknisiä umpikujia, mutta ankaran kehitystyön tulosten joukossa vielä tuntemattomia helmiä.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #12

Kyllä torium voimaloihin kannattaisi satsata, ehdottomasti.

Mutta resurssien hakeminen toisilta planeetoilta niin... ei.

On tuo painovoimakuilu kuitenkin niin iso että tunnnetut fysiikan lait on vastassa.

Käyttäjän isoveli kuva
Mika Niemelä Vastaus kommenttiin #12

Sininen LED keksittiin kyllä jo vuonna 1972, joten ihan tuoreesta asiasta ei ole kyse.

Shuji Nakamuran keksinnöt ja työ Nichialla ovat aivan oma lukunsa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Shuji_Nakamura

Valkoisesta ledistä tein jo vuonna 1997 taskulampun magliten solitare AAA-paristoversion kuoriin. Teho ei päätä huimannut, mutta virrankulutuskin oli jotain aivan muuta kuin hehkulampulla.
https://www.maglite.com/shop/maglite-solitaire-led...

Tästä saa perspektiiviä siihen, kuinka kauan aikaa menee keksinnöstä sen käytännön sovelluksiin ja teknologian hiomiseen, koska helpot ja nopeat jutut on pääsääntönä keksitty jo.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi Vastaus kommenttiin #11

@11. Olen lukenut tästä jo 90-luvulla Tieteen Kuvalehdestä ja se on edelleen käynnissä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/ITER

Ensimmäinen laitos tehdään aina hyvin hitaasti ja tarkistetaan kolmesti ennen käyttöönottoa.

Jos kaikki sujuu hyvin, niin sitten voidaan nopeuttaa rakentamista ja siihen liittyvät standardit kuntoon.

Kaikkien näiden vuosikymmenien aikana on aina jalostettu jotain uusia tapoja ja näille on omat sivuhaaransa. Ei kai kukaan kuvittele, että kun jokin keksitään, niin sen jälkeen ei ole mahdollista enää keksiä uusia tapoja jatkokehittää?

Antimateria on olemassa, mutta sen valmistaminen ja varastointi on niin jumalattoman kallista vielä, että sellaista näemme vasta paljon myöhemmin tulevaisuudessa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Antimateria

Senkin olen lukenut vuosikausia sitten Tieteen lehdestä ja siinä teorisoitiin, että sen ajan autoon kun laittaa 1 antimateriahiukkanen, niin autolla ajaa 100 vuotta.

EDIT:

Nykyisellään kannattaisi harkita modulaarisia pienreaktoreita ja muita energiamuotoja kuten Torium, yms. poislukien tuuli- ja aurinkovoimalat, joiden täytyy ensin tulla kokonaisuudessaan kannattavaksi niin rakentamis-, ylläpito- sekä purkukustannuksissa ilman mitään syöttötariffeja. Niin ja mahdollisten matalataajuusäänien poistamisesta. Pienet sellaiset ovat ok, ei niitä teollisuusluokan myllyjä tai jättimäisiä kehikkoja.

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

Pessi Peura, arvostan ennakkoluulottomuuttasi. Kun vertaan näkökulmasi tulosta oman näkökulmani tulokseen, ymmärrän meidän kummankin tarkoittavan sitä, että ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen leikkauksista syntyy vain menetyksiä. Tämä tulee ennenpitkää välttämättä johtamaan siihen, että esim. Pariisin sopimus on korvattava vaihtoehtoiseen trategiaan liittyvillä toimenpiteillä, joita ovat esim. pyrkimykset luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja sään ääri-ilmiöihin sopeutumiset.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Sopeutuminen on monestakin syystä ainoa vaihtoehto.

1. Ilmasto muuttuu ihan kuten on iät ja ajat muuttunut. 1200 vuoden aikana on ollut noin 60 ilmaston muutosvaihetta ja kaikkiin niihin on ainakin osin sopeuduttu. Vaikeinta se oli 0,8 C sitten 1600- ja 1800-luvuilla, kun iso osa suomalaisistakin kuoli. Jos ilmasto jatkaa normaalissa syklissä, vastaava aika on pian edessä ja siihenkin on varauduttava ja yritettävä sopeutua, kun se tulee.

2. Jos leikitään, että fossiilisilla polttoaineilla on osuutta asiaan, niitä tuottavat maat eivät rajoita öljyn, kaasun ja hiilen tuotantoaan, koska kysyntä väestön lisääntymisen vuoksi kasvaa kaiken aikaa. Jos kysyntä hiipuu, hintaa alennetaan. Paras esimerkki on Norja, joka myy öljyä ja hiiltä, vaikka on 100 % vesivoimamaa.

3. Fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan 80 % maapallon energiasta. Kysyntä kasvaa 1,3 % vuosivauhtia, koska ihmispopulaatio kasvaa 83 miljoonalla joka vuosi. 2030 meitä on yksi miljardi lisää. Se on asia johon on sopeuduttava luonnollisten sykliensä mukaan muuttuvan ilmaston ohella.

Suomessa on hyvä sopeutua myös siihen että ajastaan fossiiliset polttoaineet loppuvat, koska uutta ei tule maankuoren sisään. Vielä ei ole mitään kiirettä, mutta ajastaan sekin päivä eteen tulee, että on pakko sopeutua ydinvoimaan.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"1. Ilmasto muuttuu ihan kuten on iät ja ajat muuttunut. 1200 vuoden aikana on ollut noin 60 ilmaston muutosvaihetta ja kaikkiin niihin on ainakin osin sopeuduttu."

Holoseenin lämpö ollut kohta pari tuhatta vuotta varsin tasainen. 20v aikana muutos on vähäistä.

"2. Jos leikitään, että fossiilisilla polttoaineilla on osuutta asiaan"

Onhan niillä vaikutusta, ja ne on rajalliset.

"3. Fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan 80 % maapallon energiasta. Kysyntä kasvaa 1,3 % vuosivauhtia, koska ihmispopulaatio kasvaa 83 miljoonalla joka vuosi. 2030 meitä on yksi miljardi lisää. Se on asia johon on sopeuduttava luonnollisten sykliensä mukaan muuttuvan ilmaston ohella."

Ei vaan pitää kääntää populaatio tasaiseen laskuun. Jokaiselle ihmiselle oikeus lisääntyä enintään kahden ihmisen verran. Sitten kun huomioidaan kuolleisuus ennen lisääntymistä, väestön pitäisi vähentyä tasaisesti.

"Suomessa on hyvä sopeutua myös siihen että ajastaan fossiiliset polttoaineet loppuvat, koska uutta ei tule maankuoren sisään. Vielä ei ole mitään kiirettä, mutta ajastaan sekin päivä eteen tulee, että on pakko sopeutua ydinvoimaan."

Itseasiassa öljyllä ja kaasulla alkaa olla kiire.

Käyttäjän PessiPeura kuva
Pessi Peura

En oikein pidä laajoja lisääntymisrajoituksia toteuttamiskelpoisena ratkaisuna. Paras keino hillitä väestönkasvua on auttaa maailman köyhimpiä nousemaan korkeammalle elintasolle, sillä elintason nousu laskee syntyvyyttä tilastojen valossa erittäin tehokkaasti. Monissa rikkaimmissa maissa väestönkasvu olisi jo nyt negatiivista ilman maahanmuuttoa. Haasteena ovat köyhät ja väkirikkaat maat, joista Nigeria on haastavin esimerkki. Lähes 200 miljoonaa ihmistä, matala elintaso ja erittäin korkeat lapsiluvut. Kehitysavun sijaan näen investoinnit kestävämpänä apukeinona. Niitä köyhät maat tarvitsevat ja tietysti halpaa energiaa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu Vastaus kommenttiin #19

"En oikein pidä laajoja lisääntymisrajoituksia toteuttamiskelpoisena ratkaisuna."

Ei semmoinen kiinan tyyli oikein mutta...

Itse ajattelen niin että lisääntymisoikeuksilla voisi tehdä kauppaa. Jokaiselle ihmiselle oikeus lisääntyä kahden ihmisen verran. Saa itse valita paljon lisääntyy mutta jos haluaa lisääntyä enemmän niin ostaa niitä lisääntymisoikeuksia niiltä jotka haluavat lisääntyä vähemmän.

Luvatta lisääntyneiltä sitten kynii verojen, ulosoton yms. muodossa sen ylimääräisen lisääntymisen maailman markkinahinnan mukaan.

Tämmöinen malli voisi toimia, että lisääntyminen olisi vapaaehtoista ja vähemmästä lisääntymisestä sitten palkittaisiin. Lisääntyminen ei myöskään saisi laskea liian rajusti kun siitä tulisi sitten muita harmeja. Siksi sellainen kaksi lasta jokaiselle ihmiselle toimisi ja antaisi sen kuolleisuuden hoitaa sitä laskua kun osa kuolee ennen lisääntymisikää.

Investoinnit olisi hyvä juttu myös.

Käyttäjän jounijuntumaa kuva
Jouni Juntumaa

Ilmastonmuutoksen vastustaminen ja siihen sopeutuminen eivät ole vastakkaisia, vaan sama asia. Ihmislaji on mestarisopeutuja ja juuri siksi kansoittanut maapallon kaikki osat Etelä-Mannerta lukuunottamatta.

Mitä sopeutuminen on lajin historiassa tarkoittanut? Kykyä valjastaa luonnonvoimia ja -ilmiöitä omaan käyttöön ja toisaalta selviytymistä erilaiista tuhoista ja katastrofeista.

Välillä luonnonvoimien valjastaminen on johtanut ylikulutukseen ja elinympäristöjen heikkenemiseen, uusien elinmahdollisuuksien etsintään, sotiin ja onnettomuuksiin. Joskus yhteisöt ovat onnistuneet saavuttamaan ainakin tilapäisiä tasapainotiloja ympäristön kanssa. Ihmislaji on säilytynyt aktiivisen, ei passivisen sopeutumisen ansiosta.

Ilmastonmuutoksessa on kyse siitä, että ihmistoiminta uhkaa johtaa "ilmastoresurssin" ylikulutukseen. Sopeutuminen ja vastustaminen tarkoittaa tasapainoon hakeutumista.

Kirjoittajan ajatu sopeutumisesta on riittämätön. Jos ilmastonmuutokseen ei sopeuduta edes jossain määrin hallitusti, aktiivisten ja monialaisten vastatoimien avulla, vaihtoehtona on täysin hallitsematon sopeutuminen, mikä merkitsee katastrofia miljoonille ihmisille.

Käyttäjän mhatakka kuva
Markku Hatakka

Tiedoksi:
Mielenkiintoinen arvostetun tiedemies, matemaatikko Nick Lewisin esitelmä
https://youtu.be/cYZW-6jw98U

jossa Lewis kertoo että lisääntyvä hiilidioksidi todella nostaa lämpötilaa, mutta
30-40% vähemmän kuin IPCC ennuste, ja toiseksi 2059 mennessä ei tarvitse saavuttaa nollapäästöjä vaan pikkuhiljaa 2100 mennessä riittää. Lisäksi nouseva CO2 ei liene haitta vaan lienee hyödyksi maapallolle.

Joten paniikki on ylimitoitettua, ja sitä käytetään poliittisien päämäärien edistämiseksi...
Lewisin sivusto
https://www.nicholaslewis.org

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

IPCC:llä oli vissiin 8 mallia lämpötilan ja niissä oli aika iso hajonta. Olisiko ollut 2,1-8 astetta se hajonta haitari.

En minä ainakaan usko että lämpötila nopeasti nousisi johtuen veden lämpökapasiteetista mutta se ei mitenkään vähennä sitä että kyseeessä on vakava uhka koska ilmasto lämpenee vuosikymmeniä vaikka ihmiset lopettaisi kaikki hiilidioksidipäästöt. Sen lisäksi lämpötila on siellä ylärajoilla mihin eliöstöt on sopeutuneet että siihen ei oikeastaan tarvitse välttämättä kuin yli asteen nousu niin ollaan vaikeuksissa.

Mutta sitten on toinenkin rajapyykki lämpötiloille, että jos nuo jäätiköt pääsevät tarpeeksi sulamaan ja Antarktis jos alkaa sulaa riittävästi niin sitä ei kyllä sitten pysäytä mikään. Sen verran tietoa että se kun sulaa niin on sitten helposti 10 miljoonaa vuotta jäätiköt poissa.

En kiellä sitä etteikö se hiilidioksidin lisäys aluksi olisi ollut ihan hyödyllistä.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

”Ilmastonmuutokseen on parempi pyrkiä sopeutumaan kuin yrittää vastustaa sitä”.
Tämä on totta. Auringon toimintaan emme pysty mitenkään vaikuttamaan. Sen sijaan pystymme varautumaan ennakolta toiminnan aikaan saamiin muutoksiin. Auringon aktiivisuusvaihtelussa olemme nyt siirtyneet hiljaisempaan vaiheeseen ja se on nähtävillä päivittäin aurinkoteleskooppi SOHO:n sivulta.

https://sohowww.nascom.nasa.gov/

Hiljainen vaihe tietää ilmaston kylmenemistä ja siihen on hyvä varautua mm. huolehtimalla leipäviljan varmuusvarastoista tulevina vuosina.
Katsomalla menneisyyteen voimme katsoa myös tulevaisuuteen. Tämän voi tehdä tutustumalla puiden lustotutkimukseen. Puut keräävät kasvaessaan samalla ilmastotietoa.

http://lustiag.pp.fi/data/pdf/tiede7_ilmasto_ja_lu...

Käyttäjän TimoHietanen kuva
Timo Hietanen

Ahdistuksen keskiössä on 1189-sivuinen IPCC:n ilmastoraportti. Perussyy median
uutisalkuräjähdyksen ahdistukseen ja ihmisten syyllistämiseen. Kannattaa hieman
tutkia, mitä IPCC tekee ja millä agendoilla tai "tieteellisesti" toimiikaan ?

Hakusanoilla "IPCC-ilmastoraportti ja kritiikki" löytyy paljon mielenkiintoista
faktaa kautta maailman, joissa ilmastotieteilijät, matemaatikot ja fyysikot
yms. eli se vaietun toisen puoliskon mielipiteet eivät aivan tuosta vain niele
IPCC:n ilmastomalleja, matemaattista kalibrointia, liioittelua tai uhkakuvien
maalailua. Saatika sitä, että IPCC ei ole korjannut vääriä ennusteitaan tai seli-
tellyt mokiaan. Onpa hienoa, että jopa tarkoituksenhakuisilla tilastoilla ja
sopivilla matemaattisilla kalibroinneilla tuotetaan raportteja säännöllisesti
aina ihmiskuntaa pelotellen. Tälle pelottelutaktiikalle heppoisin tieteellisin
perustein löytyy alkulähteensä. Jokainen voi kaivaa tekijät esiin melko pienellä
vaivannäöllä, heidän poliittisen agendansa ja taloudelliset sidonnaisuutensa.

Osa koko IPCC:n raportin uskottavuusvajetta on jo se, että aurinkoa tutkiva
tiedeyhteisö tiukasti suljettiin raportin ulkopuolelle, vaikka syys-seuraussuhde
auringon säteilyn, etäisyyden ja toisaalta maapallon akselin kaltevuudella yms.
ja aurinkotuulien vaikutuksista ei ole vielä ns. pässinlihaa. IPCC:n raportista
on tullut Raamattu, joka on täyttä totta. Toisinajattelijat siis roviolle ?

Toimituksen poiminnat